Sipulissa on herkullista umamia, joka parantaa ruoan kokonaismakua. Sydäntalvella sipulit sopivat keittoihin, pata- ja uuniruokiin. Pannulla lempeästi kuumennettuina sipulit makeutuvat miellyttäviksi. Ohuita, rapsakoita sipulirenkaita lisätään salaatteihin, ja sipulia hienonnetaan myös blinien ja mädin seuraan, hernekeiton höysteeksi ja tacojen täytteeksi.

Sipulin itkettävyys johtuu rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä, joista vapautuu sulfidipitoisia aineita, kun sipulia leikataan. Paras tapa välttyä kyyneliltä on hienontaa sipulit mahdollisimman terävällä veitsellä viiltoliikkein.

Hyväksi terveydelle

Sipulit ovat hyväksi ihmisen terveydelle, koska ne sisältävät runsaasti flavonoideja. Tavallisen sipulin flavonoidi on kversetiiniä, joka ehkäisee virusten ja bakteerien hyökkäyksiltä. Valkosipulissa on allisiinia, joka auttaa tulehduksissa. Punasipuli saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat soluja suojaavina antioksidantteina.

Tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota sipulit alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä-, sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä.

Valitse sipuleita vaihdellen

Tavallisin sipuli on kelta- eli kepasipuli, jota kutsutaan myös ruokasipuliksi. Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muoto. Punasipulin kulutushuiput osuvat jouluun ja pääsiäiseen, mutta hyvää se olisi muulloinkin.

Purjon, valkosipulin ja ruohosipulin kaikki tuntevat. Niissä on jokaisessa omat, hienot makuvivahteensa. Salottisipuli puolestaan on herkuttelijoiden sipuli, jota kasvatetaan Suomessa hyvin vähän. Kotimaisena gourmetsipulina voi pitää aromikasta, vanhanajan ryvässipulia, joka on päässyt lähes unohtumaan.

Makeaksi sipuliksi kutsutaan kookasta ja miedonmakuista sipulia, joka sopii salaatteihin. Jättisipulilla tarkoitetaan keilamaista, suurta sipulia, joka painaa vähintään puoli kiloa. Jättisipulikin maistuu miedolta. Mietojen sipuleiden paistamisessa täytyy olla varovainen, koska ne palavat helposti.

Viimeisimpänä uutuutena on tuotu markkinoille kotimainen salaattisipuli. Se on samaa lajia kuin tuontituotteena tuttu kevätsipuli, joka kutsutaan myös nimellä vihersipuli. Kiinalainen ruohosipuli puolestaan muistuttaa ruohosipulia, mutta lehdet ovat litteät.

Pientä helmisipulia, hopeasipulia, banaanisalottia ja yksikyntistä valkosipulia näkyy kaupoissa jonkin verran. Valinnanvaraa kannattaa käyttää hyväksi ja kokeilla ruokiin rohkeasti monenlaisia sipuleita.

 

Talvikauteen sopivia ruokaohjeita sipulista:

Neljän sipulin keitto
http://keittokirja.kasvikset.fi/WebRoot/1035464/X_Reseptisivu.aspx?id=1080596

Purjo-äyriäispasta
http://keittokirja.kasvikset.fi/WebRoot/1035464/X_Reseptisivu.aspx?id=1079314

Perunablinit
http://keittokirja.kasvikset.fi/WebRoot/1035464/X_Reseptisivu.aspx?id=1080689

Teksti: Pirjo Toikkanen, kotitalousopettaja, 0400 894 549
Lisätietoja: Mika Virtanen, kasviviljelyasiamies, MTK, 0400 544 728

 

etunimi.sukunimi @ mtk.fi

MTK, Simonkatu 6, 00100 Helsinki, vaihde 020 4131, www.mtk.fi