Alanavigaatio ja haku
Hae sivustolta
Sisältö
Venäjän tuontipuulla ajetaan päin mäntyä
17.11.2011
Kotimaisen puun käyttö putoaa ennusteiden mukaan alle puoleen vuotuisesta kasvusta. Kuitupuulla on menekkivaikeuksia, vaikka teollisuus vahtii, että yhtään jalostukseen kelpaavaa kuitupuuta ei saisi polttaa. Samanaikaisesti teollisuus on tuonut kasvavia määriä kuitupuuta yli puolitoistakertaiseen hintaan mitä kotimaasta olisi ollut tarjolla, sanoi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan kokouksen avauksessa Espoossa.
Ennusteiden mukaan kotimaisen puun käyttö painuu ensi vuonna noin 47 miljoonaan kuutiometriin. Sen sijaan metsäteollisuuden mukaan puun tuonti näyttää nousevan ennätyslukemiin. Kaikki teollisuuden tarvitsema puu olisi saatavissa kotimaasta ja hintakin olisi tuontipuun hintaa alhaisempi. Elokuussa mäntykuitupuun hinta rajalla oli Metlan mukaan 51 euroa kuutiolta. Sen sijaan kotimaista olisi saanut 20 euroa halvemmalla.
Suomen metsät kasvavat reilusti yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kiitos pitkäjänteisen ja määrätietoisen panostuksen metsien hoitoon. Vuodesta 2009 alkaen metsäteollisuuden kotimaisen puun käyttö on joka vuosi jäänyt alle 50 miljoonan kuutiometrin. Itämeren alueella Suomen metsät ovat kaikkein suurimmalla vajaakäytöllä.
Ja kun hakkuut ovat vähentyneet, se näkyy kantorahatuloissa. Yksityismetsien reaaliset kantorahatulot ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kolmanneksen.
Jos raakapuun tuonti kasvaa Venäjän WTO-jäsenyyden myötä merkittävästi, kuten metsäteollisuus on jo ennustanut, puun kysynnästä tulee suurin pullonkaula kotimaiseen metsätalouteen. Tällaisilla ennusteilla ja suunnitelmilla teollisuus kirjaimellisesti sahaa omaa oksaansa!
Metsänomistajien edunvalvontaa tarvitaan
Samaan aikaan kun metsäpuolella Suomessa mietitään mhy-lain uudistamista, maataloudessa niin Suomessa kuin koko Euroopassa etsitään malleja tuottajien markkinavoiman vahvistamista keskittynyttä kauppaa ja teollisuutta vastaan. Nämä tuottaja- ja toimialaorganisaatiot ovat itse asiassa hyvin pitkälle samaa kuin meidän metsänhoitoyhdistykset.
Jos maatalousyrittäjät ovat heikoilla kaupan ja teollisuuden kanssa neuvotellessaan, mikä onkaan tilanne keskimääräisillä metsänomistajilla? Vuosituhannen vaihteen puukartellissa olisivat haittavaikutukset olleet aivan toista mittaluokkaa ilman metsänhoitoyhdistysten aktiivista kilpailuttamisotetta.
Lisätietoja: metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puh. 044 538 4280
Linkit ja lisätiedot

