Vastuullisuuden perinteisinä osa-alueina on pidetty taloudellista vastuuta, sosiaalista vastuuta ja ympäristövastuuta. Jako toimii hyvin yritysten ja yhteisöjen vastuullista toimintaa tarkasteltaessa. Ruoan tuotantoketju eri toimijoineen kaipaa kuitenkin aiheen laajempaa käsittelyä.

Hyviä käytäntöjä Suomessa jo paljon

Keskusteluissa todettiin, että hyviä vastuullisuuskäytäntöjä meillä Suomessa on jo paljon. Esimerkiksi kotimaisten kasvisten Sirkkalehti-merkki on takuu tuoreudesta ja tuotannon korkeasta laadusta.

Maatalous toimii aktiivisesti ja läpinäkyvästi Itämeren suojelussa, mikä näkyy mm. lannoitteiden käytön vähenemisessä sekä viljelijöiden kasvaneessa ympäristötietoisuudessa.

Suomessa on myös tehty koko maailman mittakaavassa uraa uurtavaa työtä maataloustuotannon tuoteturvallisuuden eteen. Eläintautitilanteemme on erittäin hyvin kontrollissa ja kaupan hyllyltä löytyvän kotimaisen ruoan alkuperä on aina jäljitettävissä.

Ravitsevuus ja terveellisyys tärkeimmät vastuullisuuden osa-alueet

Kuluttaja arvostaa tutkimusten mukaan ruoan ravitsevuutta ja terveellisyyttä, tuoteturvallisuutta, ympäristönäkökohtia sekä eläinten hyvinvointia. Tärkeitä vastuullisuuden osa-alueita ovat myös ruoan tuottajien työhyvinvointi ja heidän saamansa kohtuullinen korvaus ruuan tuotannosta.

Sari Forsman-Hugg Maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (MTT) kertoi, että useat suomalaiset elintarvikeyritykset ovat jo nähden vastuullisuuden markkinointikeinona.

Vastuullisuuskonsultti Antti Lauslahti korosti, että kuluttajat voivat odottaa maataloustuotannolta joissain asioissa lainsäädännön vähimmäisvaatimukset ylittävää vastuullisuutta. Sikojen vastuullisen tuotannon osalta mittarit ovat jo olemassa.

Erkki Rautio Puutarhaliitosta kertoi, että 90 % suomalaista kuluttajista luottaa kotimaisten kasvisten Sirkkalehti-merkkiin. Kotimainen laatumerkki on osoittautunut kasvisten osalta hyväksi ja toimivaksi järjestelmäksi.

Maataloustuottajien toimeentulo vastuullisuuden peruslähtökohta

MTK:n maatalouslinjan johtaja Simo Tiainen painotti esityksessään kotimaisen tuotannon työllisyysnäkökohtia. Elintarvikesektori kattaa 11 % bruttokansantuotteesta, mutta työllistää suhteessa paljon enemmän.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korosti, että tuottajan tulisi myös hyötyä laatujärjestelmistä taloudellisen vastuun myötä. Marttilan mukaan laatujärjestelmiä tarvitaan jo senkin takia, että teollisuuden on huomioitava kansainväliset merkinnät vientimarkkinoilla.

Kauppa ajaa omaa kansainvälistä Global CAP (Good Agricultural Practise) laatusertifikaattiaan, mutta on järkevää tarkastella soveltuuko se sellaisenaan suomalaiselle perheviljelyyn pohjautuvalle maataloustuotannolle.

Vastuullisuus MTK:n vuoden 2010 painopistealueita

Seminaari oli hyvä pelinavaus vastuullisen tuotannon laajemmalle määrittelylle Suomessa. Keskustelut aiheesta jatkuvat tämän vuoden aikana ruoan tuotantoketjun, kaupan ja muiden alan toimijoiden kesken.

Vastuullisuustyö on eräs MTK:n tämän vuoden toiminnan painopistealueita. Järjestö on aktiivinen maatalouden vastuullisuuskysymyksissä ja toimii vastuullisesti myös työnantajana ja sidosryhmäsuhteissaan.

Seminaarin esitykset: