Myrskyn tuloa saattoi seurata hyvin Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Sen vaikutuksista sai selkeästi eniten tietoa Ylen kautta, erityisesti aluetoimituksilta. Alueellisia lähetyshäiriöitä sen sijaan Ylelläkin näytti olevan.

Valtionhallinnossa ensimmäisenä havahtui maa- ja metsätalousministeriö. Sisäasiainministeriö raportoi muutamaa tuntia myöhemmin suuren vastaanotetun hätäviestien määrän. Samalla tuli raportoiduksi se, minkä kaikki muutkin tiesivät: pahimmilta ongelma-alueilta ei saanut yhteyttä sähköntoimittajiin eivätkä niiden ulkopuolella olevat tietoa ongelmien laajuudesta.

Teleoperaattorien sivuilla, kaupallisten ilmoitusten seassa, oli epämääräistä tietoa puhelin- ja verkkoyhteyksien toimimattomuuksista.

Muu valtionhallinto on vaitelias, valtioneuvoston kanslian sivuilla: ei mitään, työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla: ei mitään, liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla: ei mitään, sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla: ei mitään.

Aluehallintovirastojen – ongelmatilanteiden alueelliset koordinoijat – sivuilla on varoitus työturvallisuudesta raivaustöissä. Kuntien sivuilla on tietoja vedenjakelusta, kunnan puhelinnumeroiden toimivuudesta tai vaikeilla alueilla matkailumainokset?

Pahimmissa tapauksissa verkkosivujen kautta tapahtuva tiedotus ei tietenkään toimi, mutta vaikuttaa siltä, että tilannekuvan synnyttämiseksi verkkosivut olisivat ainoa etukäteen ajateltu toimintamalli.

Yksityinen, kaupallinen ja viranomaispanostus on kohdennettava paitsi tilanteen selville saamiseen niin erityisesti lisävahinkojen estämiseen. Vaikuttaa siltä, että lähiviikkoina on itsetutkiskelun tarve, ei ensisijaisesti kotitalouksissa – tähän viittasi pelastusylijohtaja – vaan nimenomaan yhteiskunnan toimivuutta korostavilla ja ylläpitävillä sisäisesti.

Kenelle saa ilmoittaa, kun joutuu tilanteeseen, josta ei omin voimin selviä? Ja miten?